Mäntän ja Vilppulan Kirkkokuoro

Mäntän ja Vilppulan kirkkokuorot ovat harjoitelleet ja esiintyneet yhdessä v. 2017 alusta lähtien. Noin 25-henkinen kuoromme palvelee seurakuntaa jumalanpalveluksissa ja muissa tilaisuuksissa. Ohjelmistoomme kuuluu perinteisen kirkkomusiikin lisäksi myös uudempaa musiikkia. Kuoro kehittyy koko ajan ja ottaa mielellään vastaan musiikillisia haasteita. Harjoittelemme tosissamme mutta pilke silmäkulmassa.

Kuoroa johtaa Kaja Jantsikene.

Uudet laulajat ovat lämpimästi tervetulleita iloiseen joukkoomme!

Kuoron harjoitukset pidetään keskiviikkoisin klo 17.30 - 19.00 vuoroviikoin Mäntässä ja Vilppulassa.
Noudatamme terveysturvallisuusohjeita.

 

Vilppulan Kirkkokuoro 110 vuotta!

Juhlamessu sunnuntaina 18.9.2022 klo 10.00 Vilppulan kirkossa

Juhlakonsertti lauantaina 24.9.2022 klo 16.00 Vilppulan kirkossa

Lämmin kiitos Mäntän ja Vilppulan kirkkokuorolaisille, jumalanpalveluksen toimittajille ja seurakuntalaisille vaikuttavasta musiikintäyteisestä Juhlamessusta!
Sydämellinen kiitos onnittelijoille, Mäntän ja Vilppulan kirkkokuorolaisille, henkilökunnalle ja Sinulle, hyvä konserttivieras! Oli ikimuistoinen ja tunnelmallinen Vilppulan Kirkkokuoron 110-v Juhlakonsertti!

T. Kaja Jantsikene

 

Historiikki

Vilppulan kirkkokuoro 110 vuotta

Jumalanpalveluksen keskeisiä osia ovat virrenveisuu ja soitto. Mitä olisi jumalanpalvelus ilman musiikkia?  

Vilppulan kirkko valmistui vuonna 1900, ja Vilppula sai itsenäisen seurakunnan oikeudet neljä vuotta myöhemmin. Kirkko oli sisätiloiltaan monin paikoin keskeneräinen mm. urkuparvi puuttui.  Virsilaulua johti kirkon tornikamarin luukusta veisuunjohtaja, talollinen Epra Peltola.  Vilppulassa sanottiin leikillisesti: - Veisaaja laulaa kuin käki luukusta!  Kotiniemen johtajan, pastori Tunkelon toimesta. kirkkoon saatiin jalkiolla varustettu urkuharmoni.  Kun Peltola ei ollut soittotaitoinen, hän joutui luopumaan edellä veisaajan tehtävästä, jota oli hoitanut seitsemän vuotta. Peltolaa muistettiin hankkimalla keräysvaroin kiitokseksi hänen valokuvansa, joka ripustettiin erojuhlassa sakastin seinälle. Peltolan jälkeen kanttorin tehtäviä alkoi hoitaa soittotaitoinen maanviljelijän poika Kalle Koivujärvi. Kun hän lähti kolmen vuoden kuluttua opiskelemaan musiikkia Helsinkiin, Vilppulan kansakoulun johtaja, opettaja Akseli Nikkilä, otti hoitaakseen kanttorin tehtävät vuoteen 1912 asti. Silloin Vilppulan seurakunta sai kanttorikseen Helsingin urkuri-lukkarikoulusta valmistuneen, prof. Oskar Merikannon oppilaana opiskelleen, Antti Waleri Lehtisen. Kirkko ja urkuparvi valmistuivat, ja Merikannon avustuksella kirkkoon hankittiin urut Kangasalan urkutehtaalta. Urut palvelivat Vilppulan seurakuntaa vuoteen 1981, kun nykyiset urut asennettiin paikalleen.

Lehtisen tullessa virkaan Vilppulassa toimi kaksi esiintyvää kuoroa Nuorisoseuran kuoro ja Kotiniemen hengellinen kuoro. Kuorotoiminta oli kanttori Lehtisen elämäntyön tärkeimpiä asioita. Hän kokosi kuoroista lauluryhmän, Vilppulan kuoron.  Laulajista tuli Vilppulan kirkkokuoron peruslaulajisto. Vaikka ohjelmistossa oli maallisia lauluja hengellisten lisäksi, nimen muuttaminen aiheutti mieslaulajien vähenemisen. Kanttori Lehtisen ansiosta Vilppulan musiikkielämä oli korkeatasoista.  Vilppulan ja Mäntän kuorojen aloitteesta Vilppulassa järjestettiin Kirkkolaulujuhlat vuonna 1926, joka oli ensimmäinen maaseudulla järjestetty suuri kirkkomusiikkitilaisuus. Esiintymässä oli useita kirkkokuoroja lähiseuduilta ja kauempaakin mm. Hämeenkyröstä ja Tampereelta. Mukana oli myös kirkossa virsilaulua säestänyt Vilppulan torvisoittokunta. Konsertteja järjestettiin täpötäydessä kirkossa ja Vilppulan Suojalla.

Seurakunnassa papit tulivat ja menivät, mutta kanttori Lehtinen pysyi. Hänen voimansa riittivät myös kehittyvän paikkakunnan asioiden hoitoon. Lehtinen toimi pankkimiehenä ja perusti Vilppulan Sähkön toimien sen johdossa. Ennen kaikkea A.W.Lehtinen oli kuitenkin kuoronjohtaja, säveltäjä ja sovittaja. Kanttori Lehtiselle myönnettiin vuonna 1930 musiikillisista ansioistaan dir. mus. arvonimi.  Antti Waleri Lehtinen toimi 39 vuotta Vilppulan seurakunnan kanttorina v. 1912 -1951.

Vilppulan kanttorit vuosina 1912 -2022

Antti, Waleri Lehtinen, Heikki Koskenseppä, Reima Tuomi, Arvi Mikkonen, Mikko Innilä, Reino Ylimäki, Otto Mattila, Mauri Saarenketo, Heikki Lipasti, Juhani Jarva, Kalervo Mustonen, Ritva Sipilä, Ismo Pitkänen, Rauni Komulainen, Pirjo Silvola, Sirkka Mäkinen, Hanna Penttinen, Marina Kämärä, Kaja Jantsikene.

Kirkkokuoron toiminnan tehtävä on rikastuttaa seurakunnan musiikkielämää jumalanpalveluksissa ja seurakunnan tilaisuuksissa. Tämän lisäksi Vilppulan kirkkokuoro on osallistunut vuosikymmenien aikana valtakunnallisiin kirkkomusiikkijuhliin, vieraillut laitoksissa ja naapurikuoroissa, konsertoinut kotimaassa, Ruotsissa, Venäjällä ja retkeillyt.  Vuonna 1981 kuoro hankki yhteisen kuoroasun. Vilppulan kirkkokuorolla on oma lippu, jonka on suunnitellut Vilppulan pitkäaikainen kuoro-musiikkimies Erkki Havusto. Kuoron laulajien lukumäärä on vaihdellut 40:stä kahteentoista. Mäntän ja Vilppulan seurakuntien yhdistyessä vuonna 2009 Vilppulan kirkkokuoro alkoi laulaa yhdessä Mäntän kirkkokuoron kanssa. Kirkkokuorojen lauluissa kaikuu pelastuksen pysyvä ilosanoma.

Seurakunnan Herra on muuttumaton. 

Raija Auvinen

Mäntän ja Vilppulan kirkkokuorojen 2. altto

 

 

Valokuva: Erlend Jantsikene (24.9.2022)

Vilppulan Kirkkokuoron 110v Juhlakonsertti 24.9.2022 Vilppulan kirkossa yhdessä Mäntän Kirkkokuoron kanssa.
Vilppulan Kirkkokuoron 110v Juhlakonsertti 24.9.2022 Vilppulan kirkossa yhdessä Mäntän Kirkkokuoron kanssa.

Ota yhteyttä

kanttori

Kaja Jantsikene, B- kanttori, pianopedagogi, ammattisäestäjä ja kuoronjohtaja.

Jumalanpalvelusten, toimitusten ja tilaisuuksien lisäksi hoidan konserttitoimintaa, s-postiliikennettä ja vastaan soittimien huollosta. Osallistun musiikkityön työryhmiin, johdan Mäntän ja Vilppulan Kirkkokuoroa sekä neljää muuta kuoroa tekemällä yhteistyötä Mänttä-Vilppulan kaupungin kulttuuri- ja musiikkityön kanssa. Muusikkona toimin jatkuvasti solistina ja säestäjänä sekä soitan erilaisten musiikkiryhmien kanssa. Työhistoriaan kuuluu työ kulttuurialan lapsityön johtajana ja yli 30 v. pianonsoitonopettajana musiikkioppilaitoksissa.

Seurakunnan työssä arvostan ja nostan esiin kristillisiä arvoja sekä vaalin hengellisen sanoman eteenpäin viemistä. Mottoni on tehdä kaikki työni sydämellä ja kunnolla.

Vapaa-aikana viihdyn keittiössä ja puutarhassa. Tärkeintä elämässä minulle on perhe.