Mäntän Kirkkokuoron historiaa
Mäntän seurakunta aloitti toimintansa v. 1921 ja kirkkokuoro perustettiin v. 1925. Kuoron ensimmäinen johtaja oli Väinö Rauhala, säveltäjänäkin tunnettu kirkkomuusikko. Aluksi laulajia oli lähinnä naisäänissä, kirkkoherra Kallialan vastatessa yksinään bassosta. Huomattava tapaus kuoron historiassa on Mäntän kirkon vihkiminen v. 1928 piispa J. Gummeruksen johdolla. Kuoro lauloi messut moniäänisesti sekä esitti omaa ohjelmaansa. V. Rauhala toimi johtajana sodan loppuun asti. Hänen jälkeensä kanttoriksi valittiin Hemmo Lehtovaara, joka oli toiminut Serlachiuksen musiikin johtajana. Kuoron pitkäaikaisin kanttori oli Erkki Toikka vuosina 1963 – 1991. Sami Salomaa toimi kanttorina vuosina 1999 – 2013. Hänen aikanaan Mäntän kirkkoon hankittiin uudet ranskalais-romanttiset urut, jotka toimitti hollantilainen urkurakentamo J.L. van den Heuvel.
Kuoroilla on ollut yhteistoimintaa jo alusta pitäen. Vuonna 1926 järjestettiin yhteiset Kirkkolaulujuhlat.
Vilppulan Kirkkokuoron historiaa
Mitä olisi jumalanpalvelus ilman musiikkia? – Virrenveisuu ja soitto ovat jumalanpalveluksen keskeisiä osia.
Vuonna 1912 Vilppulan seurakunta sai kouluja käyneen kanttorin. Nilsiästä kotoisin oleva Antti Waleri Lehtinen oli opiskellut kanttoriksi prof. Oskar Merikannon johdolla. Keskeneräinen kirkko valmistui, ja urkuparvelle hankittiin Merikannon avustuksella urut Kangasalan urkutehtaalta. Vilppulassa toimi kaksi esiintyvää kuoroa Nuorisoseuran kuoro ja Kotiniemen hengellinen kuoro. Kanttori Lehtinen kokosi kuoroista lauluryhmän, josta tuli Vilppulan kirkkokuoron peruslaulajisto. Vilppulan Nuorisoseuran kuorosta ja Kotiniemen kuorosta muodostettiin Vilppulan kuoro. Nimi muutettiin myöhemmin Vilppulan kirkkokuoroksi. Vilppulan kirkkokuoron ohjelmistossa oli sekä hengellistä että maallista musiikkia.
Vilppulassa järjestettiin v. 1926 Vilppulan ja Mäntän kuorojen aloitteesta Kirkkolaulujuhlat.
Jumalanpalveluselämään osallistumisen lisäksi Vilppulan kirkkokuoro on osallistunut valtakunnallisiin kirkkomusiikkijuhliin, konsertoinut, tehnyt vierailuja, retkeillyt.
Vilppulan kirkkokuorolla on oma lippu.
Historiikki
Vilppulan kirkkokuoro 110 vuotta
Jumalanpalveluksen keskeisiä osia ovat virrenveisuu ja soitto. Mitä olisi jumalanpalvelus ilman musiikkia?
Vilppulan kirkko valmistui vuonna 1900, ja Vilppula sai itsenäisen seurakunnan oikeudet neljä vuotta myöhemmin. Kirkko oli sisätiloiltaan monin paikoin keskeneräinen mm. urkuparvi puuttui. Virsilaulua johti kirkon tornikamarin luukusta veisuunjohtaja, talollinen Epra Peltola. Vilppulassa sanottiin leikillisesti: - Veisaaja laulaa kuin käki luukusta! Kotiniemen johtajan, pastori Tunkelon toimesta. kirkkoon saatiin jalkiolla varustettu urkuharmoni. Kun Peltola ei ollut soittotaitoinen, hän joutui luopumaan edellä veisaajan tehtävästä, jota oli hoitanut seitsemän vuotta. Peltolaa muistettiin hankkimalla keräysvaroin kiitokseksi hänen valokuvansa, joka ripustettiin erojuhlassa sakastin seinälle. Peltolan jälkeen kanttorin tehtäviä alkoi hoitaa soittotaitoinen maanviljelijän poika Kalle Koivujärvi. Kun hän lähti kolmen vuoden kuluttua opiskelemaan musiikkia Helsinkiin, Vilppulan kansakoulun johtaja, opettaja Akseli Nikkilä, otti hoitaakseen kanttorin tehtävät vuoteen 1912 asti. Silloin Vilppulan seurakunta sai kanttorikseen Helsingin urkuri-lukkarikoulusta valmistuneen, prof. Oskar Merikannon oppilaana opiskelleen, Antti Waleri Lehtisen. Kirkko ja urkuparvi valmistuivat, ja Merikannon avustuksella kirkkoon hankittiin urut Kangasalan urkutehtaalta. Urut palvelivat Vilppulan seurakuntaa vuoteen 1981, kun nykyiset urut asennettiin paikalleen.
Lehtisen tullessa virkaan Vilppulassa toimi kaksi esiintyvää kuoroa Nuorisoseuran kuoro ja Kotiniemen hengellinen kuoro. Kuorotoiminta oli kanttori Lehtisen elämäntyön tärkeimpiä asioita. Hän kokosi kuoroista lauluryhmän, Vilppulan kuoron. Laulajista tuli Vilppulan kirkkokuoron peruslaulajisto. Vaikka ohjelmistossa oli maallisia lauluja hengellisten lisäksi, nimen muuttaminen aiheutti mieslaulajien vähenemisen. Kanttori Lehtisen ansiosta Vilppulan musiikkielämä oli korkeatasoista. Vilppulan ja Mäntän kuorojen aloitteesta Vilppulassa järjestettiin Kirkkolaulujuhlat vuonna 1926, joka oli ensimmäinen maaseudulla järjestetty suuri kirkkomusiikkitilaisuus. Esiintymässä oli useita kirkkokuoroja lähiseuduilta ja kauempaakin mm. Hämeenkyröstä ja Tampereelta. Mukana oli myös kirkossa virsilaulua säestänyt Vilppulan torvisoittokunta. Konsertteja järjestettiin täpötäydessä kirkossa ja Vilppulan Suojalla.
Seurakunnassa papit tulivat ja menivät, mutta kanttori Lehtinen pysyi. Hänen voimansa riittivät myös kehittyvän paikkakunnan asioiden hoitoon. Lehtinen toimi pankkimiehenä ja perusti Vilppulan Sähkön toimien sen johdossa. Ennen kaikkea A.W.Lehtinen oli kuitenkin kuoronjohtaja, säveltäjä ja sovittaja. Kanttori Lehtiselle myönnettiin vuonna 1930 musiikillisista ansioistaan dir. mus. arvonimi. Antti Waleri Lehtinen toimi 39 vuotta Vilppulan seurakunnan kanttorina v. 1912 -1951.
Vilppulan kanttorit vuosina 1912 -2022
Antti, Waleri Lehtinen, Heikki Koskenseppä, Reima Tuomi, Arvi Mikkonen, Mikko Innilä, Reino Ylimäki, Otto Mattila, Mauri Saarenketo, Heikki Lipasti, Juhani Jarva, Kalervo Mustonen, Ritva Sipilä, Ismo Pitkänen, Rauni Komulainen, Pirjo Silvola, Sirkka Mäkinen, Hanna Penttinen, Marina Kämärä, Kaja Jantsikene.
Kirkkokuoron toiminnan tehtävä on rikastuttaa seurakunnan musiikkielämää jumalanpalveluksissa ja seurakunnan tilaisuuksissa. Tämän lisäksi Vilppulan kirkkokuoro on osallistunut vuosikymmenien aikana valtakunnallisiin kirkkomusiikkijuhliin, vieraillut laitoksissa ja naapurikuoroissa, konsertoinut kotimaassa, Ruotsissa, Venäjällä ja retkeillyt. Vuonna 1981 kuoro hankki yhteisen kuoroasun. Vilppulan kirkkokuorolla on oma lippu, jonka on suunnitellut Vilppulan pitkäaikainen kuoro-musiikkimies Erkki Havusto. Kuoron laulajien lukumäärä on vaihdellut 40:stä kahteentoista. Mäntän ja Vilppulan seurakuntien yhdistyessä vuonna 2009 Vilppulan kirkkokuoro alkoi laulaa yhdessä Mäntän kirkkokuoron kanssa. Kirkkokuorojen lauluissa kaikuu pelastuksen pysyvä ilosanoma.
Seurakunnan Herra on muuttumaton.
Raija Auvinen
Mäntän ja Vilppulan kirkkokuorojen 2. altto (v. 2022)
Ota yhteyttä
Kaja Jantsikene, B- kanttori, pianopedagogi, ammattisäestäjä ja kuoronjohtaja.
Jumalanpalvelusten, toimitusten ja tilaisuuksien lisäksi hoidan konserttitoimintaa, Mäntän Urkuviikkoa, s-postiliikennettä ja vastaan soittimien huollosta. Osallistun musiikkityön työryhmiin, johdan Mäntän ja Vilppulan Kirkkokuoroa sekä neljää muuta kuoroa tekemällä yhteistyötä Mänttä-Vilppulan kaupungin kulttuuri- ja musiikkityön kanssa. Muusikkona toimin jatkuvasti solistina ja säestäjänä sekä soitan erilaisten musiikkiryhmien kanssa. Työhistoriaan kuuluu työ kulttuurialan lapsityön johtajana ja yli 30 v. pianonsoitonopettajana musiikkioppilaitoksissa.
Seurakunnan työssä arvostan ja nostan esiin kristillisiä arvoja sekä vaalin hengellisen sanoman eteenpäin viemistä. Mottoni on tehdä kaikki työni sydämellä ja kunnolla.
Vapaa-aikana viihdyn keittiössä ja puutarhassa. Tärkeintä elämässä minulle on perhe.